Elokuun tulva

 

36371967-2E25-4982-9D3D-A8BE54F94DC0.jpeg

Edellinen heinäkuun reissu tuotti karvasta kalkkia saaliin osalta, vaikka reissu muuten olikin täyttä  laatua. Tällä kertaa liikuttiin vähän pienemmällä porukalla, Isäukon kanssa kaksistaan mutta vaimot mukana. Joella tilanne oli muuttumassa, säätiedotukset osoittivat viilenemään päin ja oletetusti lohikin siitä innostuisi. Paikalla saavuttuamme kalastajia oli huomattavasti vähemmän kuin heinäkuussa ja vesi oli lähtenyt jo nousuun. 

Ensimmäinen lupa aloitettiin lauantaina 19.00. Käytettiin mökkiläisten vuorokauden kiintiölupa, koska vesi oli edelleen suhteellisen lämmintä vaikka ilma olikin huomattavasti viilentynyt. 

150c1363-d8bc-4136-bcd4-3b9fc2c6bee2.png
Vieheiden valinta ja viritys ennen soutua

Soutu aloitettiin sirmassa pienessä tihkusateessa, tapahtumia saatiin heti. Laskun viimeisessä ottipaikassa maggasuvannon venemontussa vapa vääntyi ensimmäisen kerran. Leksan punahile pätikkää ravisteltiin montun päällä, muutama vavan nytkähdys ja kala irti. Asentokala muistutti kenen maaperällä ollaan. Mukavasti antoi potkua tulevan yön soutuun. 

Yö oli muuten hiljainen, roskaa alkoi nousuvan veden mukana leijailla virran mukana, joten roskankerääjät viriteltiin rannassa siimoihin. Aamusta käytiin mökillä syömässä ja otettiin unta muutama tunti ja iltapäivästä soutu jatkui kalgunkoskessa ja peurassa.

Kalgunkosken lähtöpaikalla siimanpäihin valikoitui Villen villapaita perho, JN-pelti keskelle ja oliiviselkäinen kuparikyljellä oleva Jokke-vaappu vasempaan reunaan. Veden nousu oli pysähtynyt ja joki oli puhdistumaan päin roskasta. Odotukset olivat korkealla, tämä on monta kertaa se hetki kun lohi aktivoituu toden teolla. Kalgun ja ylä-peuran lasku oli kuitenkin hiljainen ilman tapahtumia, lukuunottamatta yhtä kojamon näyttäytymistä. Vähän vieheiden alapuolella tumma selkä möyrähti komeasti pinnassa. Kalgun loppupäässä tuumattiin, että lasketaan ala-peura heti perään, kun lähtöpaikka oli hiljainen.

Kävimme putsaamassa vieheet peuran rantahiekalla ja läksimme heti soutamaan. Vedin airoilla parikymmentä metriä ylöspäin ja vieheet veteen. Lähes samantien laitavapa alkoi elämään, kalahan se siellä! Siimanpäässä riehui tenon titti, pidin veneen linjassa ja väsyteltiin kala nätisti haavin päälle. Jes, päivä oli pelastettu!

93F41990-3DF1-4A20-9A80-1DFC9D5FF937
Komea 3kg urostitti JN-pellillä

Laskua jatkettiin samantien ilman pysähdystä, villapaita-perho laskettiin 13 metriin oikeaan reunaan, pelti keskelle ja kun viimeistä vaappua oltiin laskemassa, silloin perhoa vietiin tutussa ottimontussa. Siima sirisi ja vapa väännähti komeasti kun pappa laittoi jarrun päälle ambassadeurista. Kelasimme ylimääräiset siimat ylös ja pääsimme nauttimaan väsytyksestä. Kala on iso! Jäi juromaan monttuun ja liikkuu pienellä alueella. Pitelen airoilla venettä paikoillaan ettei valuta vääräkoskeen liian aikaisin. Noin  viiden minuutin väittelyn jälkeen kala kähtee liikkumaan montusta koskeen. Lämmin vesi aiheuttaa sen, että kala väsähtää suht nopeasti ja koukkua pääsemmekin tarjoilemaan heti kosken alla. 13 kiloinen aavistuksen väriä ottanut naaras kyytillä, reissu pelastettu! 

81C17801-590A-413B-9B7D-1A2AAC83F4A8
13kg lohi villapaidalla

Vilkaistiin kelloa, se oli 18.00. Tunti peliaikaa, tarkoitti sitä että sama jatkaa soutua kun lupa loppuu kohta kuitenkin. Ei muuta kun vieheet veteen ennen kalakiviä. Kerkesin käydä yhden lenkin Suomen rannassa ja kun siimat osoittivat poikkisoudussa rantaa kohden, keskivapa nytkähti. Airoilla pari vetoa ja siiman kiristyessä kunnolla alkoi rulla parkumaan. Mitä ihmettä! Onko tämä tottakaan!  Kala käyttäytyi samalla tavalla kuin edellinenkin, juroi veneen vierellä ja metelöi menemään. Kuitenkin sävelet oli selvät ja aika rutiinilla saatiin kala koukulle ja kyytiin. 9.6 kiloinen, naaras kala tämäkin. Ottipelinä oli JN-pelti, malli 41 ja ”värinä” puolinaama.

Tutut operaatiot tehtiin eli nopea verestys, veneen siivous ja kala juuttisäkkiin. Vieheet veteen ja viimeinen puolituntinen vielä edessä. Siimojen oiettua kunnolla samaa JN-peltiä vietiin jälleen, tällä kertaa tärpistä jo huomasi että pienempi lohi on nyt kiinni. Nopean väsyttelyn jälkeen titti kyytiin, pelti suupieliestä irti ja kohti väyläniemeä.

E5AE137B-217C-4D68-BD50-3F3196FB788D
Luvan viimeisellä laskulla tärähti neljä kertaa.

Olihan tykitystä ensimmäinen luvan päätös, yhdellä laskulla 4 kalaa veneeseen on harvinainen temppu. Siinä on muistelemista tuleville vuosille ja ehkä koko loppuelämäksi. Yhteenvetona voisi todeta, että kun paljon viettää aikaa joella, ja sattuu oikeat vieheet oikeaan aikaan  oikeassa paikassa niin kaikki on mahdollista. Tuuria tarvitaan lohihommissa, on se niin oikukas kala, sitä ei väkisin oteta. Iso kiitos kuuluu JN-pellin tekijälle Jari Nissilälle ja Villen villapaidan sitojalle tuosta onnekkaasta kokemuksesta!

1818bd14-3dc9-4bc3-a8c7-00a0dd757479.png
Villen villapaita narrasi 13 kiloisen.

Välipäivän jälkeen koitti tiistai. Ajatukset pyöri voimakkasti vielä toissapäivän tapahtumissa. Matkalla vetsikkoon sidoin tutut ottikamppeet kiinni,  rakas JN-pelti keskelle, LJ ja Jokke-vaaput reunoille. Hetken odottelun jälkeen pääsimme vesille vetsikoskeen. Tutut paikat koluten valuimme uulasuvannon läpi kohti edessä häämöttävää kalgunkosken niskaa. Kova tuuli sotki soutamista ja venettä ei saanut kääntymään millään. Juteltiin että pari käännöstä ja sitten ammutaan välittömästi rantaan kahvin juontiin…. Ja niinhän siinä käy kun vähiten odotat, vasen reuna vapa alkoi väpättämään. Yhessä tuumattiin että tittihän se siellä. Kelailtiin muut pois ja huudettiin rannassa oleville lohimiehille että titti kiinni. Kala ui venettä kohti ja veneen vieressä huomaan lähes metrisen kalan! Ei ollu titti vaikka tärppi oli hentoinen väpätys. Viikon teemaan sopiva kala, pyöri ja juroi veneen vieressä siihen asti kunnes koukku kolahti kylkeen. Mahtava 7 kg lohi! Oltiinkin valuttu sopivasti kalgun lähtöpaikan kohdille joten vene rantaan ja suut messingillä kahville!

62D68937-9D15-4C5D-B14F-61FB6F85D4C9
Jälleen JN-pellin pettämä.

Kahvin jälkeen lähdimme kala juuttisäkissä ja naureskellen seuraavalle laskulle. Koskessa ihmepelti ja vaaput veteen ja ei kun sahaamaan. Juteltiin taas kerran pellistä miten siinä onkin taikaa, että se on just meidän pelti, vaikka monessa muussakin veneesssä oli tismalleen samanlainen pelti pyynnissä. Toisaalta kupari-hopea pelti on tunnetusti tulvavesien ottikone, 8 metrissä uitettuna se ui todella vauhdikkaasti. Kesken jutustelun 9000 ambassadeur alkoi huutamaan, ja vapa kuinkas muuten, hevosenkengällä. Ohjailin airoilla ja isäukko komensi kalaa vavan varressa. Lohen käyttäytymisestä päättelimme että taas on kunnon kala kiinni! Muutama lyhyt spurtti montun perälle ja sen jälkeen tutusti veneen ympärille pyörimään. Pelti näkyi olevan hyvin kiinni joten väsyteltiin huolella kala kunnes koukku heilahti. 8.2 kg puolitumma naaraslohi. Olipas taas tähdet kohdillaan ja JN-pelti iskussa, kaksi laskua ja kaksi komeaa kalaa. Loppu lupa eteni rauhallisissa merkeissä, ja taisimmepa lopetella hieman aikaisemmin kahden kalan ja saunan kutsun ”suoristaessa” molempien selät.

1DA834E9-0AAF-4FD0-9232-D6154CA1C616
Toinen lasku, toinen lohi. Tästä el lohimies iloisemmaksi muutu.

Keskiviikkona ajelimme ylös vetsikkoon josta aloitimme kalastuspäivän. Sää oli puolipilvinen ja tuuli puuskittainen, joten oli luontevaa sitoa vaaput siimanpäihin. Uulansuvannon loppupäässä soudettiin poikkivirtaan maanvyörymän montun päältä, jolloin vapa painui kertaalleen. Kojamo varmaan painatti LJ-pätikkää, muita tapahtumia ei päivällä ollut. Väsy alkoi painaa soutajaa, olimmehan sitkeästi soutaneet tähän asti vähillä yöunilla, joten päätimme kiskaista koneen käyntiin ja päästelimme sirmaan makkaran paistoon. Isäukolla oli virtoja soudella vielä, yritti puhua ympäri, mutta vaimon puhelun soitto vei voiton ja ajelin kiireesti mökille. Ja näinhän siinä käy kun kesken kalastuspäivän pidät taukoa niin kaveri saa aina kalan, näin tälläkin kertaa. Titti puraisi LJ:n sivutissiä peurassa ja taas päästiin lohisopan keittoon.

6602E99C-CFA3-4A55-9318-CE327FD67FE0.png

Torstai päivänä ladattiin akkuja oikeen kunnolla ja olimmekin vasta iltapäivästä joella. Vesi oli kääntynyt laskuun ja joella oli tapahtumat kuulemiemme mukaan olleet vähäisiä. Meidän torstai päivän tapahtumat kulminoituvat alla olevaan kuvaan.

14430af3-be0c-404c-887b-66bca5b9a6fc.png

Perjantai ja viikon viimeinen lupa. Oltiin heti aamusta tiukasti liikkeellä. 6.50 tutulla kalgunkosken lähtöpaikalla. Sää oli mainio, ilma 12 asteista, vesi 13 ja tuulta ei nimeksikään. Kalgu ja ylä-peura oli hiljainen , ja ala-peura odotti taas seuraavaksi. Nopeat kahvit rannassa lähtöpaikalla ja vesille. Tuttu pyrähdys vähän ylävirtaan ja vaaput veteen. Ensimmäinen käännös lähtöpaikan viereisen kiven edestä ja ärhäkkä tärppi. Mustaselkäinen kultakylki punaisilla pisteillä kelpasi lohelle. Tenon titti haaviin ja lasku jatkui. Peuran linjojen alla nähtiin useampikin asentokala, mutta ei kelvannu niille meidän vaaput. Lähestyttiin tuttuja kalakiviä  ja silloin pamahti! Aivan hirviömäinen tärppi, jarru huusi ja vesi lensi. Tenon titti antoi pellille runtua kunnolla. Hetken väsyttelyn jälkeen saimme kalan haaviin, reilut pari kiloa kirkasta kojamon alkua.

bf7b654b-9b60-4b24-80d0-5cdf1aa259f5.png
JN-pelti tässä värissä (puolinaama) ja mallissa 41 oli reissun ottikampe. (Huom. tämän kuvan pelti ei ole malli 41)

http://www.jnuistin.fi/Peltimallit/

Yllä olevasta linkistä löytää peltiä siiman päähän.

 

BC5DFBC4-BCCF-47CC-B9C0-FA57AEDE4C3B
Raivokas titti kurmuutti peltiä

 

 

Siitä lasketeltiin sirmaan ja suunniteltiin että soudetaan mökille asti kellon lähennellessä kolmea. Maggasuvannon venemonttu hierottiin huolella, mutta ei tapahtumia tällä kertaa. Viimeisiä aironvetoja vedettiin maggasuvannossa ja ihasteltiin haikein mielin maisemia, kohta se on ohi taas tältä vuodelta. Aloimme kelata siimoja ylös ja taas aivan häiriintynyt tärppi reunavapaan! Nyt on iso, ajateltiin. Kala kuitenkin muljahti pintaan pärskimään heti, tittihän se siellä. Tumma ja vihainen kojamon alku tämäkin, pienet oli nyt ärhäkkänä. Ottivaappuna jälleen sama musta/kulta Leo Juntusen tissivaappu. Tähän oli Hyvä lopettaa mahtava viikko. 

28EA6002-94BF-4215-8E40-722ECC79EBD1
Tämä vaappu ärsytti kojamoita ja urospuoleisiä tittejä.

E5706389-4B14-4B65-ADBA-47CF0E170FCA.png

Kiitokset taas kerran vieheiden tekijöille, paikallisille mukaville ihmisille ja jokirannassa seuraa pitävillä lohimiehille! Ensi vuonna jatketaan!

5A7DB773-E8E5-4A74-8595-AFF491DAFADC
Veneet on nostettu talvitelolle ensi kesää odottamaan!

https://www.instagram.com/rodfishers/?hl=fi

Ylläolevasta linkistä pääset katselemaan lisää kalakuvia instagramista.

Terveisin Rodfishers,

Joonas Hämäläinen & Joel Kangas

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s